Ekoajattelusta Ekotapahtumiin

Ekologisista tapahtumista on puhuttu kansainvälisillä areenoilla jo vuosia ja esitetty myös ratkaisuja. Ekologisuuden näkyvää rantautumista b-to-b tapahtumiin Suomessa on kuitenkin saatu vielä odotella.

Tapahtumien julkisissa kilpailutuksissa ekologisuus on nykyisin pääsääntöisesti yksi arvioinnin kohde tai lähtöoletus, joka pitää voida täyttää. Yksityisellä puolella yhteiskuntavastuun alle on yleensä kirjattu myös ekologisia toimenpiteitä. Ekologinen ajattelu ja käytännöt ovat lisääntyneet läpi organisaatioiden. Esimerkiksi WWF Green Office ympäristöohjelman sertifikaatti löytyy jo monelta niin julkishallinnon kuin yksityisenkin puolen toimijalta.

Hyvien aikeiden ulottaminen tapahtumiin käytännössä on silti edelleen turhan harvinaista. Tässä on tapahtumatuottajilla syytä katsoa peiliin. Alan ammattilaisten pitäisi tuoda asiaa julki ja kertoa vaihtoehdoista aktiivisesti asiakkaille ja yhteistyökumppaneille.

Toisinaan ekologisuus voidaan kokea lisäkustannukseksi. Suomeen pitäisikin luoda ja ottaa käyttöön järjestelmiä, joilla voidaan mitata saavutettuja hyötyjä ja verrata niitä kustannuksiin.
On selvää, että arvokkaampi kertahankinta kestävänä ratkaisuna tulee pitkällä tähtäimellä edullisemmaksi. Monikäyttöiset messu- ja tapahtumakalusteet ovat tästä käytännönläheinen esimerkki.

Digitaalisuus on ekologista ja sitä voidaan hyödyntää niin kutsuissa, tapahtuman ilmeen ja tunnelman luomisessa, opasteissa kuin materiaalien jaossakin. Digitaaliset laitteet syövät sähköä - senkin kulutusta voi vähentää sammuttamalla laitteet kun niitä ei tarvita. Pienistä puroista syntyy vuolas virta.

Tapahtumapaikalla on väliä. Sijainti hyvien julkisten yhteyksien äärellä tai jopa kävelymatkan päässä osanottajista pudottaa tapahtuman hiilijalanjälkeä merkittävästi. Monilla tapahtumataloilla on oma ympäristöohjelma. Oikein mitoitetut ja sopivat tilat ovat ekologinen ratkaisu. Hybriditapahtumat yhdistävät osallistujat samaan tapahtumaan vaikka eri puolilta maapalloa.

Tarjoiluvalinnoilla on helppo vaikuttaa ekologisuuteen. Luomu- ja lähiruokaa tarjotaankin jo monissa tapahtumataloissa eikä kerta-astioita juurikaan käytetä. Ja jos käytetäänkin, voi ne hävittää biojätteen mukana. Ylijäämäruoka on isojen tapahtumien iso ongelma, jota ammattitaitoisella osallistujamäärän arvioinnilla voidaan pienentää. Onneksi lainsäädäntö on muuttunut niin, että myös ylijäämäruoan hyötykäyttö tapahtuman jälkeen on mahdollista.
Tapahtuman ekologisuudesta voi luoda tapahtumaan tarinan. Osallistujille voi kertoa kutsuissa ja juonnoissa mitä on valittu ja miksi. Osallistujia voi myös kannustaa omakohtaiseen ekologisuuteen ja palkita siitä.

Laajemmin katsottuna hyvä ja ajoissa tehty suunnittelu tukee kaikin puolin kestävää kehitystä. Hyvin suunnitellen kaikki palaset sopivat toisiinsa eikä synny virheitä, joita joudutaan hätäisesti paikkaamaan. Jopa yhteiskunnallisesti ajatellen hyvä suunnittelu vapauttaa voimavaroja vaikkapa ekologisuuden jalkauttamiseen omassa organisaatiossa.
Siirtymisessä ekoajattelusta ekotapahtumiin on lopulta eniten kyse kekseliäisyydestä ja viitseliäisyydestä. Kaikkeen löytyy sekä kustannustehokas että ekologinen ratkaisu kun vain ajattelee boxin ulkopuolelta.

Kati Korpinen
Asiakkuusjohtaja, Tapahtumantekijät Oy
VP of Sponsorship 2016-2017
MPI Finland Chapter